Historia

Henkivakuutusyhtiö Kalevan historian ensimmäinen henkivakuutus kirjoitettiin vuonna 1874. Yhtiö oli perustettu aiemmin samana vuonna. Suomessa toimi tuolloin muutama ulkomainen henkivakuutusyhtiö, Kaleva oli ensimmäinen suomalainen.

Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö Kaleva otti ensimmäiset vakuutushakemukset vastaan 1. päivänä joulukuuta 1874. Kalevan perustamisella haluttiin estää kotimaisten vakuutuspääomien valuminen maassa 1800-luvulla toimineiden ulkomaisten henkivakuutusyhtiöiden taseisiin. Kalevan perustamisen sosiaalisena taustana oli huoli perheiden taloudellisesta turvallisuudesta.

Ensimmäiset markkinoille tuodut vakuutustuotteet olivat jo tuolloin moderneja ja niillä on vastineensa tämän päivän tuotetarjonnassa. Riskivakuutuksella varaudutaan kuoleman varalta, säästöhenkivakuutukseen sijoitetaan varoja omaan tai lapsen tulevaisuuteen, elinkorkovakuutus tunnetaan tänä päivänä eläkevakuutuksena.

Uraauurtavaa tuotekehitystä jatkettiin 1980-luvulla, jolloin Kaleva toi markkinoille Optimi-vakuutukset henkilö- ja yritysasiakkaille. Vuonna 2005 Kaleva ja If kehittivät yhteistyössä Suomen ensimmäisen joustavan ja yksilöllistä turvaa tarjoavan ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksen ammattiliittojen ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille ja heidän perheilleen. Primus henki- ja tapaturmavakuutus on lyönyt itsensä läpi ja on valitulla asiakassegmentillään markkinajohtaja. Tuotetta kehitetään markkinavaateiden ja vallitsevien trendien mukaan jatkuvasti.

Kalevan historiaan liittyy oleellisesti myös Kalevan Malja. Sen mukaan on nimetty Suomen tärkein yleisurheilutapahtuma Kalevan Kisat. Kalevan Malja on ollut jo yli sata vuotta kisojen kiertopalkintona.

 

Kalevan malja

Kalevan Kisojen historia alkoi Viipurin yleisurheilun SM-kilpailuista vuonna 1910, jolloin kilpailtiin ensimmäisen kerran Kalevan maljasta. Vakuutusyhtiö Kalevan miespuoliset työntekijät lahjoittivat yksityishenkilöinä omista varoistaan joulukuussa vuonna 1909 Kalevan Maljan kiertopalkinnoksi yleisurheilun Suomen mestaruuskisoihin. Maljan tarkoituksena oli kannustaa suomalaisia ylläpitämään kuntoaan urheiluharrastuksella. Yli sata vuotta sitten maljaan kaiverrutettiin teksti: "Ruumiillinen ja taloudellinen hyvinvointi päämääränämme". Tämä teksti on lähtökohtana myös Kalevan missiolle.

Kalevan malja on kiertopalkinto, jonka sai vuodeksi omakseen eniten pisteitä kerännyt yleisurheiluseura. Vuosina 1920–1926 Kalevan maljan pisteitä sai yleisurheilun lisäksi myös kilpapyöräilystä, voimistelusta ja hiihdosta. Vuonna 1920 mukana oli myös paini ja vuosina 1921–1926 mäenlasku.

Viipurin kisoista lähtien yleisurheilun SM-kilpailuja alettiin epävirallisesti kutsua Kalevan otteluksi, Kalevan maljan mukaan. Kalevan Kisat -nimitys sai alkunsa, kun Suomen Urheilulehti uutisoi vuonna 1915 Porissa järjestettävistä yleisurheilun SM-kisoista eli Kalevan kisoista. Suomen Urheiluliitto (SUL) virallisti lopulta yleisurheilun suomenmestaruuskilpailujen nimeksi Kalevan Kisat vuonna 1937 Viipurissa järjestettyjen kisojen yhteydessä. SUL:n puheenjohtajana toimi tuolloin Urho Kaleva Kekkonen. Mitä ilmeisimmin SUL:n puheenjohtajalle päätös oli helppo, olihan hänen toinen nimensä Kaleva.

Vuosikymmenten ajan Kalevan malja luovutettiin kunniapalkintona nimenomaan virallisten SM-kisojen, Kalevan Kisojen, parhaalle urheiluseuralle. Nykyisen pistelaskumenetelmän mukaan Kalevan malja -pisteitä laskettaessa huomioidaan seurojen menestys kaikissa ulkoratojen SM-tasoisissa kilpailuissa. Päävastuu Kalevan Kisojen järjestämisestä on Suomen Urheiluliitolla. Kaleva toimii yleisurheilun SM-kilpailujen nimisponsorina.

Kalevan malja